| Rööperi |
 |
 |
| Kirjoittanut Kari Salonen |
| 12.01.2009 15:30 |
|
Rööperi on ennenkaikkea näyttelijöiden elokuva. Kaikki kolme pääosatähteä vetävät roolinsa erinomaisesti. Jopa siinä määrin, että noin puolessa välissä pidin elokuvaa vielä hyvänä, kunnes tajusin, että loistavat suoritukset peittivät alleen tylsän, laahaavan ja mitäänsanomattoman elokuvan. Erityisesti pitää mainita Hietalahti, joka tekee tragikoomisesta hahmostaan sympaattisen ja hauskan olematta kuitenkaan mikään pelle. Ja erityisesti pitää varoittaa Jasper Pääkkösen roolista alueelle tulevana rikollispomona Korppuna. Pääkkönen antaa aivan uuden merkityksen sanoille ”epäuskottava”, ”naurettava” ja ”väärin castattu”. Mäkelä on varmaan hävinnyt jonkun vedon ja joutunut valitsemaan Pääkkösen, sillä mitään järkevää syytä en keksi tälle valinnalle. Mäkelä on yrittänyt tosissaan tehdä vakavan ja liiallista angstia välttelevän koruttoman elokuvan. Tässä hän ajoittain onnistuukin pääasiassa näyttelijöidensä ansiosta, mutta elokuva kärsii käsikirjoituksen velttoudesta ja liiallisesta pituudesta. Harmillista, sillä tarina elokuvan takana on varsin mielenkiintoinen. Pääosissa: Samuli Edelman, Peter Franzen, Kari Hietalahti, Juha Veijonen, Pihla Viitala ja Jasper Pääkkönen |
Eletään 1960 –lukua Helsingin Punavuoressa eli Rööperissä. Kaveriporukka Krisu (Franzen), Tomppa (Edelman) ja Kari (Hietalahti) ovet pikkurikollisia, jotka hankkivat elantonsa ryöstämällä ihmisiä ja hoitelemalla isompien pomojen pikku keikkoja. Pikku rötökset alkavat kuitenkin kyllästyttämään ja pian he siirtyvätkin viinankaupittelusta ja pahoinpitelyistä isompiin kuvioihin. Rahan tulo moninkertaistuu ja samoin ongelmat poliisin kiinnosutessa miesten bisneksistä. Rakastuttuaan Monikaan (Viitala) Tomppa yrittää kääntää elämänsä ympäri ryhtymällä pornokaupan pitäjäksi muiden ystävysten kadotessa Ruotsiin isompien rahojen perässä. Rikos on kuitenkin verissä ja menneisyyttä on vaikea jättää kokonaan taakseen. Lopulta osa miehistä kaatuu ja osa selviää, mutta kukaan ei pääse vähällä.
