| Merirosvoradio (The Boat that Rocked) |
|
|
| Kirjoittanut Kari Salonen |
| 18.04.2009 11:48 |
|
Merirosvoradio mainostaa itseään komediana, mutta sen ongelma on, että se ei ole laisinkaan hauska. Kertaakaan tämä reilusti yli kaksi tuntia kestävä jötkäle ei saanut edes hymyä suupieliin. Mitä voidaan pitää jo jonkinlaisena saavutuksena, koska Curtis on onnistunut kiristämään elokuvaan eräitä komedian kärkinimiä ja huippunäyttelijöitä. Valitettavasti kaikkien näyttelijöiden kyvyt menevät hukkaan täysin vailla päätä ja häntää olevassa elokuvassa. Tarinan loppu on arvattavissa alkutekstijakson jälkeen, jossa hallitus kiroilee radiolähetyksille, mutta kansa kuuntelee salaa ja rakastaa. Kohtaukset ovat täysin toisiinsa liittymättömiä ja tarinaan vedetään henkilöitä, joilla luulisi olevan jonkinlaista merkitystä, mutta jotka katoavat seuraavassa kohtauksessa kuin tuhka tuuleen. Lähes jokainen kohtaus laahaa, eikä niistä mikään johda oikein mihinkään. Hahmogalleria on niin laaja,että minkäänlaista päähenkilöä ei oikeastaan edes ole. Elokuvan ainoana ansiona (ja syynä, että jaksoin ylipäätään loppuun asti) voidaan pitää kerrassaan loistavaa soundtrackia. Piraattiradio nimittäin huudattaa aikansa parasta rokkia lähes tauotta läpi elokuva. Toinen tähti tulee musiikista. Neuvo kaikille: ostakaa soundtrack ja jättäkää itse leffa väliin. Käsikirjoitus ja ohjaus: Richard Curtis |



1960-luku oli Britanniassa musiikillisesti ahdasmielistä aikaa: radioasemat soittivat poppia ja rokkia korkeintaan 45 minuuttia päivässä ja valtio vihasi kaikenlaista roskaa, kuten rock ‘n rollia. Onneksi piraattiasemat olivat voimissaan ja päivittäin niitä kuunteli lähes puolet briteistä. Suosituin näistä on Quentinin (Nighy) luotsaama Radio Rock, jota lähetetään vanhasta laivasta keskeltä merta. Hänellä on laivassaan joukko eturivin radiopersoonia ja he ovat kollektiivinen piikki valtion lihassa, eritoten erittäin takatiukan ministeri Dormandyn (Branagh) lihassa. Quentinin nuori kummipoika Carl (Sturridge) saapuu laivalle äitinsä lähettämänä ja tutustuu pian rock-elämäntyyliin, johon kuuluu ystävyyden, viinan, huumeiden ja naisien lisäksi pettymykset, kasvukivut ja jumalattomat krapulat.
